Lobrede

Cinteriel

KRJ-I

Rotu ja sukupuoli Hannover, tamma
Säkäkorkeus, väri 168cm, Musta
Syntynyt 29.05.2017, 10v
Rekisterinumero VH17-011-0238
Omistaja VRL-11983, Lobrede
Kasvattaja Hugo Steinberg, Saksa
Painotus Kouluratsastus
Koulutustaso Grand Prix, 50cm

virtuaalihevonen / kuvat © BK-horses, thank you!

Cindy on tulinen tamma ja sen vuoksi sen käsittelijäksi ei voi ihan ketä tahansa laittaa. Reaktiivinen herkkäsielu vaatii käsittelyä silkkihanskoin ja käsittelijän tulee osata arvioida tilanteet aina etukäteen tai lopputuloksena pihalla laukkaa hevonen häntä pystyssä pakoon. Cindyn kanssa joutuu hieman keskustelemaan aina tekeekö päätökset ihminen vai hevonen, mutta yleisesti tamma antautuu kuitenkin kaksijalkaisen tahtoon. Tamma ei erityisemmin pidä ihmisistä eikä muista hevosista ja tuleekin parhaiten toimeen kun sillä on tutut käsittelijät ja vieruskarsinan asukki pysyy samana vuodesta toiseen. Erakko prinsessan sielunelämää saattaa joskus joutua lukemaan tarot-korteista, mutta Cindyn käsittelyn jälkeen jokainen muu hevonen tuntuu varmasti helpolta ja mutkattomalta.

Hoitaessa Cindy ei ikinä odota sinua korvat hörössä, ellei mukana ole pussillista leipää tai porkkanaa. Lahjominen on tie tämän tamman sydämeen ja sitä ei kannata unohtaa. Jos pihistelet namien kanssa, tulee elämäsi hevosenhoitajana olemaan huomattavasti vaikeampaa ja saat väistellä kaviota. Cindy ei suoranaisesti ole ilkeä, mutta sen verran fiksu, että tietää voivansa vaatia pikkaisen parempaa palvelua mitä automaattisesti tarjottaisiin. Taluttaessa tamma on asiallinen eikä juokse ihmisen yli, mutta etenkin talliin päin tullessa Cindyllä on varsin kevyt etuosa ja yleensä myös vauhtia. Tämän vuoksi tamma talutetaan aina liinan kanssa, jotta narua on varaa antaa jos Cindy haluaa lähteä taivasta kohti.

Ratsastaessa tamma on herkkä, kuuma, mutta myös erittäin kuuliainen. Cindy ei siedä ratsastajaa, joka on epätasapainossa eikä sellaista joka ratsastaa yhtään kovakouraisesti jalalla tai kädellä. Raippaa ei tamman kanssa edes kannata haaveilla ottaa mukaan, sillä pienikin vahinko hipaisu voi aiheuttaa katastrofin. Cindyn kanssa tulee ratsastaa äärimmäisin pienin ja huomaamattomin avuin. Tamma on kuuliainen ja tekee kaikki pyydetyt asiat varmasti ensimmäisestä käskystä ja salamannopeasti. Nopean reagointikyvyn vuoksi myös ratsastajan väärät avut tulevat varmasti näkymään, joten kilparadalla ei ole varaa tehdä mokia. Käynti on tamman heikkous, sillä energisenä hevosena se rikkoo helposti raville tai käynti jää lyhyeksi ja jännittyneeksi. Cindyn parhaita puolia on sen hyvä kokoamiskyky, joten piaffen ja passagen ratsastaminen tämän hevosen kanssa on yleisesti ottaen helppoa.

Kilpailupaikalla Cindyllä tulee olla sen oma tuttu hoitaja mukana tai tamman matka päättyy jo kotipihaan. Tamma lastautuu ainoastaan tutun ja turvallisen käsittelijän kanssa, eikä siedä rekassa vieruskaverikseen kuin harvat ja valitut, minkä vuoksi kisoihin lähtiessä ratsukokoonpanoa joutuu aina miettimään tarkkaan. Cindy matkustaa asiallisesti, kunhan ylhäisyys saa olla omassa rauhassaan tai korkeintaan karsinanaapuri vieressä. Kisapaikalla tamma on suhteellisen rauhallinen, mitä kotioloihin on verrata, mutta parhaiten Cindyn kanssa sujuu kun se pääsee kuljetusvaunusta miltei heti verryttelyyn. Ratsastettavuudeltaan Cindy ei ole kilpailuissa poikkeuksellinen, mutta muihin ratsukoihin on hyvä pitää riittävä turvaväli, ettei takajalat ala viuhtomaan sivuille. Palkintojenjakoon tamman kanssa ei mennä, sillä päänuppi keittää turhan helposti yli ja konflikteilta vältytään parhaiten, kun ei ahtauduta vieraiden hevosten kanssa lähekkäin.

Sukutiedot

i. Cinter II
hann, rn, 170cm
evm
ii. Cintus
hann, rt, 173cm
iii. Courage
iie. Cerena
ie. Newtown Mist
hann, rn, 165cm
iei. Miro
iee. Newtown Dust
e. Eleana
hann, m, 166cm
evm
ei. Echo
hann, m, 169cm
eii. Edelweiss
eie. Lorena
ee. Oberia
hann, rn, 165cm
eei. Obero
eee. Isabelle

i. Cinter II oli ruunikko läsipäinen kouluori, joka teki pitkän uran GP-ratsuna. Cinter II myytiin varsana huutokaupassa melko edulliseen hintaan ja päätyi tämän vuoksi amatööriratsastajalle. Omistaja kuitenkin tajusi omistamansa hevosen laadun ja myi orin pois kun tämä oli menestynyt kohtalaisen hyvin nuorten luokissa. Cinter II oli myös luonteeltaan melko kuuma, minkä vuoksi se soveltui paremmin ammattilaisen alle. Cinter II päätyi kokeneen kilparatsastajan omistukseen, joka koulutti orin Grand Prix radoille asti. Ori kilpaili GP:tä useita vuosia, kunnes loukkasi jalkansa tarhassa. Jännevamma oli sen verran vakava, ettei hyvää käyttöennustetta annettu ja se siirtyi 17-vuotiaana siitoskäyttöön. Ori ei kuitenkaan koskaan oppinut hyppäämään oriaseman pukille, minkä vuoksi jälkeläisten määrä jäi lopulta alle kahdenkymmenen. Cinter II periytti jälkeläisilleen etenkin tulista luonnettaan. Ori lopetettiin 19-vuotiaana kun vanha jännevamma alkoi vaivaamaan levossakin.

ii. Cintus oli rautias kiltti jätti, josta odotettiin laadukasta kouluratsua kovan sukunsa perusteella. Cintus oli kuitenkin hyvin laiska ja rauhallinen hevonen, eikä kouluradoilla liikkunut oikein eteenpäin, minkä vuoksi kilpahevosta siitä ei tullut. Ori koulutettiin Grand Prix tasolle asti ja sillä oli erinomainen kokoamiskyky, minkä vuoksi piaffin ja passagen suorittaminen oli lasten leikkiä. Kotioloissa Cintus oli toimiva kouluratsu, mutta valkoisten aitojen sisäpuolella sen lennokkuus hävisi ja korkeita prosentteja sai kilpailuissa vain unelmoida. Ori toimikin suurimman osan elämästään opetusratsuna junioreille, sillä oli kiltti ja helppo ratsastaa. Cintus astutettiin parina vuotena tallin omat tammat ja jälkeläisiä syntyi lopulta kuusi. Ori periytti varsoilleen hyvin kokoamiskykyään, mutta päästi myös paljon tammaa läpi, minkä vuoksi mikään ihmeellinen periyttäjä se ei ollut. Cintus lopetettiin vasta 27-vuotiaana vanhuuden tuomiin vaivoihin.

ie. Newtown Mist oli ruunikko läsipää kera neljän pitkän sukkajalan. Hyvästä emälinjasta syntynyt tammavarsa myytiin jo maitovarsana muhkeaan hintaan toiselle kasvattajalle. Newtown Mistillä oli kolme laadukasta askellajia ja etenkin sen iso pyörivä laukka sai paljon kehuja. Tamma kilpaili nuorten luokkia 4-6-vuotiaana menestyen ja laatua ei nuoresta hevosesta puuttunut. Hevosen omistaja siirsi Newtown Mistin kuitenkin jalostuskäyttöön heti kun se oli osoittanut kilpailuissa laatuaan. Tamma oli luonteeltaan reaktiivinen, minkä vuoksi omistaja ei ottanut riskiä, että se loukkaantuisi tai kisamenestys lähtisi laskuun. Newtown Mist sai yhteensä kahdeksan jälkeläistä, joista moni päätyi myöhemmin kilpailemaan Grand Prix tasolle asti eli tamma osoittautui erinomaiseksi periyttäjäksi. Harmiksi myös kipakka luonne periytyi emältä varsoille. Newtown Mist oli erinomainen emätamma, mutta menehtyi lopulta viimeisen varsan synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin. Kuollessaan tamma oli vasta 15-vuotias.

e. Eleana oli musta, täysin merkitön tammavarsa, jonka jalka-asennot syntyessä näytti siltä, ettei siitä koskaan ratsua tulisi. Ahkeran hoidon ansiosta vinkurakoipisesta varsasta tuli kuitenkin nuori hevonen, vaikkei miksikään rakennekukkaseksi sitä päässyt kehumaan. Pitkä selkä ja lyhyet jalat saivat tamman näyttämään enemmän mäyräkoiralta kuin hevoselta. Rakenne ei ollut suotuisa ajatellen kokoamista, mutta Eleanasta tuli silti varsin mainio kouluratsu, joka kilpaili parhaillaan Prix St Georges luokkia. Tamma oli erittäin varma suorittaja, eikä rikkoja paljoa nähty, minkä vuoksi Eleana oli oikea ruusukehai. Onnettomasta ulkomuodostaan huolimatta tammalla oli lennokas ja suuri ravi, kolmitahtinen ja matkaavoittava laukka sekä irtonainen ja aktiivinen käynti. Eleana loukkaantui 11-vuotiaana, jolloin sillä teetettiin sen ainoa varsa. Ori valittiin puhtaasti rakenteen perusteella, jotta varsasta tulisi kropaltaan edes keskinkertaisen mallinen. Varsomisvuoden jälkeen Eleana kilpaili 20-vuotiaaksi asti, minkä jälkeen se nautti eläkepäivistään, kunnes lopetettiin 22-vuotiaana vanhuuden tuomiin jalkavaivoihin.

ei. Esco oli musta jokaisen tytön unelmien musta ori. Esco oli erittäin hyväluonteinen herrasmieshevonen, jota jokainen sitä käsitellyt kehui. Orin vanhemmat olivat molemmat kansallisen tason kenttähevosia, mutta Escosta huomattiin jo nuorena, ettei siitä hyppyhevosta tule. Orilla oli hieno hyppytekniikka, mutta se oli erittäin arka hyppäjä, eikä edes ammattilaiset onnistuneet valamaan hevoseen itsevarmuutta. Esco päätyi poneista hevosiin siirtyvän juniorin kouluratsuksi ja ratsukko nousi lopulta kilpailemaan jopa muutaman Intermediate I-tason suorituksen. Pääasiassa ratsukko kilpaili kuitenkin vaativissa luokissa. Esco oli kiltti ja varma suorittaja, mutta suhteellisen kokematon kuski ei aina saanut ratsastettua orista sen kaikkea laatua ulos. Orilla oli hyvä kokoamiskyky sekä erityisesti hieno tasapainoinen laukka, jota oli helppo säädellä. Omistajan muuttaessa opiskelemaan, myytiin Esco aloittelevaan siittolaan. Oria mainostettiin hyvän luonteen ansiosta harrasteratsujen jalostukseen edulliseen hintaan, minkä seurauksena orille syntyi hieman yli 100 jälkeläistä. Esco periytti vahvasti tasaista luonnettaan sekä mustaa väritystään varsoille. Ori lopetettiin 18-vuotiaana pahan ähkyn seurauksena.

ee. Oberia oli hieno koulutamma, jolla oli valitettavan ailahteleva ja tulinen luonne. Oberia oli erittäin kuuma ja kouluradoilla se helposti rikkoi askellajista väärään, minkä vuoksi menestys oli hyvin vaihtelevaa. Suorittaessaan hyvin tamma oli erittäin näyttävä ja päätyi usein palkintosijoille, mutta ailahtelevien suoritusten vuoksi se ei tehnyt pitkää uraa kilpahevosena. Tamma kilpaili muutaman Grand Prix startin, mutta pääasiassa se kilpaili Intermediate I ja II tasolle sekä vaativia luokkia. Oberia siirtyi jalostukseen 10-vuotiaana ja ehti saada viisi varsaa. Tamman varsoille valittiin hyväluontoisia oreja vanhemmaksi, jotta Oberian luonnetta saataisiin tasoitettua ja siinä myös jalostustyössä onnistuttiin. Oberia periytti isoja ja tahdikkaita liikkeitään jälkeläisille, mutta ei epätasaista luonnetta. Tamman jalostusuran oli tarkoitus jatkua pidempään, mutta Oberia mursi laitumella jalkansa, minkä vuoksi tamma päädyttiin lopettamaan.

Jälkeläiset

s. 20.09.2017 ori Nutzbringer Lee isä Nußcracker
s. 15.10.2017 tamma Khaleesi Lee isä Karminrot
s. 24.01.2018 ori Glamour Lee isä Geldichman

Kilpailukalenteri

(40 sijoitusta, joista 5 voittoja)

01.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 4/30
03.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 3/30
05.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 3/30
06.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 2/30
06.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 1/30
07.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 5/30
08.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 1/30
10.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 5/30
11.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 5/30
12.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 1/30
13.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 5/30
13.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 1/30
15.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 2/30
15.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 2/30
18.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 2/30
19.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 2/30
21.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 2/30
22.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 1/30
22.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 2/30
25.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 5/30
29.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 5/30
02.10.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 5/30
02.10.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 4/30
01.12.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 5/30
02.12.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 1/30
03.12.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 2/30
04.12.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 2/30
08.12.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 2/30
09.12.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 1/30
11.12.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 1/30
12.12.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 2/30
13.12.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 2/30
16.12.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 4/30
19.12.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 1/30
22.12.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 3/30
23.12.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 5/30
25.12.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 5/30
28.12.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 4/30
29.12.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 4/30
30.12.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 2/30

Päiväkirja ja valmennukset

10.10.2017// koulutreeniä kotona // kirjoittanut omistaja

Työpäivän viides ja viimeinen ratsastettava oli Cindy. Olin tarkoituksella jättänyt tamman viimeiseksi, koska tarkoitus oli vain kevyesti taivutella. Cindy oli tuttuun tapaan energisellä tuulella ja alkukäynnit talutin suosiolla maastakäsin. Aloitimme verryttelemään suoraan ravissa, sillä käyntityöskentely ilman verryttelyjä on tämän tamman kanssa poikkeuksetta niin hankalaa, että parempi päästellä enimmät höyryt kattilasta ulos. Tein ravissa kahta isoa pääty-ympyrää ja pitkillä sivuilla vastataivutusta, jotta saisin tamman kaulasta rennoksi ja notkeaksi taivuttelemalla. Cindyllä oli vapaapäivä allaan, joten ravi oli alkuun hyvin lyhyttä ja jännittynyttä. Jouduin ratsastamaan tammaa paljon jalalla, jotta se hieman rentoutuisi tuntumaa vasten. Muutaman kierroksen jälkeen Cindy alkoi rauhoittumaan touhotukseltaan ja ravista tuli laadukkaampaa. Pienet välikäynnit ja sitten laukkatreeniä.

Laukassa tein samaa kuviota kuin ravissa, mutta alkuun työskenneltiin hetki vain ympyrällä. Ensimmäinen nosto oli varsin räjähtävä kera pukkiloikan ja koulutuomari olisi antanut arvosanaksi siitä korkeintaan kolmosen. Ratsastin hetken hieman reippaammin tammaa eteenpäin, minkä jälkeen aloitettiin kokoamaan. Cindy tuli todella nopeasti takaisin pidätteestä ja keskittyi hyvin siihen mitä siltä pyysin. Tein muutaman laukanvaihdon suoralla uralla ja tuttuun tapaan tamma suoritti tehtävät juuri sillä sekunnilla kuin pyysin. Oikessa laukassa oli tänään enemmän työstämistä jännittymisen kanssa, mutta yleisesti ottaen laukka oli alkuvillien jälkeen helppoa ja mukavaa työskennellä. Laukan jälkeen työskentelin hetken käynnissä harjoitellen etu- ja takaosakäännöksiä. Cindy pysyi yllättävän hyvin rennossa ja askelpituudeltaan pitkässä käynnissä, eikä jännittynyt, minkä vuoksi tein molempiin suuntiin vain yhden kumpaakin tehtävää. Pian annoin tammalle vapaat ohjat ja lähdimme kävelemään loppukäynnit tallialueen ympäri.

15.10.2017 // Mart Braun kouluvalmennus // kirjoittanut omistaja

Valmennettavana oli kipakan oloinen ratsu. Tummahko tamma tanssahteli maneesin hiekalla juuri sen näköisenä, että räjähtää hetkellä millä hyvänsä johonkin suuntaan. Ratsastaja heitti kuitenkin ohjat pois käsistään minut nähdessään ja hevonen rauhoittui samalla sekunnilla kävelemään rennosti. Kävimme ratsastajan kanssa nopeasti läpi muutaman asian tulevasta valmennuksesta, minkä jälkeen aloitimme työskentelemään ravissa sulkutaivutuksia sik-sak tyyliin. Cindy oli alkuun hieman turhan energinen ja sulut olivat kiireisiä. Taivutus oli hyvä ja tahti säilyi samana, mutta askel oli lyhyehkö ja jännittynyt. Muutaman kierroksen jälkeen tamma tuli kuitenkin paremmin tuntumalle ja alkoi rentoutumaan kropastaan, minkä myötä myös vauhti hidastui. Viimeiset sulkutaivutukset olivat jo tasaisia ja hyvin suoritettuja, joten siirryimme laukkaamaan.

Laukassa ratsu oli myöskin alkuun lähdössä lentoon. Ratsastaja kuitenkin selkeästi tähän tottunut ja tiesi miten ratkaista asian. Kun Cindy oli saatu kuulolle, aloimme treenaamaan sulkutaivutuksia laukassa. Tamma kokosi mutkattomasti itseään ja teki alusta asti hienot pehmeät vaihdot sulkutaivutusten välissä. Taivutuksen kanssa oli välillä hieman ongelmaa kun Cindy lähti tuomaan takaosaa turhan edelle, eikä etuosa ollut enää johtavana. Pyynnöstäni ratsastaja korjasi asian ja hevonen totteli ratsastajaansa hyvin nopeasti. Jätimme sulut pois ja seuraavaksi ratsastettiin muutama lävistäjä tekemällä laukanvaihtoja joka askeleella. Ratsukko suoritti tehtävän kuin vettä vain. Cindy vaihtoi hyvässä tasapainossa ja tahdissa jokaisen vaihdon, jolloin ratsastaja näytti vain nautiskelevan kyydistä. Vaihtojen jälkeen ratsukko suoritti vielä loppuverryttelyt omaan tahtiin itsenäisesti.

24.01.2018 // Pieni musta käärö // kirjoittanut omistaja

Cindy oli aamuyöstä hieman levoton ja varsomista oli näille päiville ennustettu eli valvomista oli luvassa. Kaadoin kolmanen kupin vahvaa kahvia jo mukiin ja tuijotin herkeämättä varsomiskameraa, missä alkoikin hetken päästä tapahtua. Seuraisin varsomista vain kamerasta, sillä neiti prinsessa Cindyä ei parane häiritä edes varsan tuomisessa maailmaan ellei ole pakko. Tamma on aikaisemmin jo pyöräyttänyt kaksi varsaa, joiden molempien osalta synnytys meni oikein mainiosti, joten toivottiin että samalla kaavalla jatketaan. Ei mennytkään kauaa kun pieni musta käärö oli jo karsinan olkipatjalla makaamassa ja tässä vaiheessa uskalsi siirtyä jo katsomaan asiaa paikan päälle. Karsinasta löytyi tammavarsa. Varsa nousi varsin nopeasti jaloilleen ja löysi välittömästi nisän luokse imemään maitoa. Cindy sekä varsa näyttivät molemmat oikein hyvinvoivilta, joten uskalsin jättää ne karsinaan keskenään ja painua itse pehkuihin. Tallityöntekijä vahti kuitenkin uutta tulokasta vielä kamerasta muutaman tunnin ja seurasi, että tamman jälkeiset tulevat ulos ja varsalla ei ilmene ongelmia. Loppuyö sujui rauhallisesti ja hyvin, eikä ongelmia onneksi ilmennyt.

09.07.2021 // Usko hevosenhoitajaa tai pahasti käy // kirjoittanut omistaja

Tuleekohan vanhasta hevosesta sitkeää makkaraa? En tiedä, mutta Cindy kävi tänään erittäin lähelle tuomiota elämästä ja kuolemasta. Tamma oli tavalliseen tapaan hieman happaman oloinen kun hoitaja toi sen kentälle, mutta normaalista poiketen hoitaja mainitsi, että tänään joku tähti sojottaa vinoon ja voisi olla ehkä parempi jättää ratsastamatta. Hieman mietin asiaa, mutta lopulta päädyin ajatukseen, että ei se nyt niin paha voi olla. Cindy on etenkin kiimojen aikaan hankala, milloin se yleensä saakin vapaata kun meno ei ole silloin kenellekkään kivaa. Hyppäsin tamman selkään ja ravailin muutaman kierroksen eteenalas pidemmällä ohjalla. Cindy oli oikein rennon oloinen ja ravasi letkeästi. Letkeys näkyi myös sillä hetkellä kun tumma humma allani hävisi johonkin aivan väärään ilmansuuntaan ja löysin itseni maasta maistelemassa hiekkaa. Tamma revitteli iloisen letkeästi pukkilaukkaa pitkin kenttää, kunnes se poistui kentältä jatkoi samaa ilovilliään pihanurmikolla. Multapaakut lenteli vain perässä.

Keräsi luuni maasta ja lähdin rauhallisin elein hävinneen ratsun perään, talliinhan se todennäköisesti juoksisi. "Haha niinhän sinä luulet" oli selkeästi Cindyn päänsisäinen ajatus ja tammamme suuntasi häntä pystyssä tarhoille, jossa suurin osa tallin oreista oli paistattelemassa päivää. Tässä vaiheessa huusin jo apujoukkoja paikalle ja etenkin siinä kohtaa kun näin Cindyn iloisesti ruikkimassa Körmyn tarhan edessä. Pitihän se arvata, että kuningattarella on kiima ja puolisokin on jo valmiiksi valittu. Tepastelin ripein askelin tarhalle hakemaan tammukan pois, ennen kuin herra ori sieltä herää. Körmy on onneksi tallin tunnetuin auringonpalvoja ja makoili tarhan pohjalla tarkkaillen vain tilannetta mielenkiinnolla. Cindyn mielipide tarhalta poistumiseen oli kuitenkin eriävä minun kanssa ja jouduimme hoitajan kanssa loppujen lopuksi taluttamaan sen kaksin.Tässä kohtaa päätin, että Cindy saa viettää rokulipäivän, sillä huumori ei enää riittänyt kiivetä takaisin selkään. Luovutin hevosen hoitajalle ja lähdin itse hakemaan sisältä kupin kahvia. Matkalla hoitaja totesikin, että mitäs hän sanoi. Mitä opimme tästä päivästä? Ihminen, joka joka päivää hoitaa jotain hieman oikukkaampaa yksilöä, niin hänen sanaansa kannattaa uskoa.

10.01.2021 // Pellolla kouluratsastusta // kirjoittanut omistaja

Senttimetri lunta koristi meillä Saksan maatakin, joten olin päättänyt nauttia tästä tilaisuudesta ja treenata hevosia myös maneesin ulkopuolella. Läheinen pelto olikin pohjaltaan loistava tätä varten. Cindy steppaili levottoman oloisena jo käytävällä ja näytti, että tänään vauhtia tulisi riittämään. Satuloin tamman, säädin jalustimia normaalia lyhyemmiksi muutamalla reiällä (ihan vain varmuuden vuoksi). Talutin Cindyn ulos ja nousin pihalla kyytiin. Tamma steppaili myös ulkona varsin reippaan oloisena, joten pitkin ohjin kävelystä pystyin vain haaveilemaan. Otin ohjat puolipitkälle ohjasottelle ja lähdimme kohti peltoa. Käyntiä emme tainneet matkalla ottaa askeltakaan, vaan Cindy hipsutteli pienen pientä ravin ja passagen välimaastoa. Pellolle päästyämme keräsin ohjat kunnolla tuntumalle ja aloimme työskentelemään.

Ensiksi lähdin hakemaan vain normaalia käyntiä, joka tänään näytti tuottavan erityisen paljon haastetta. Cindy ei malttanut millään käveltä kolmea askelta enempää vaan tarjosi aina pientä ravia tai lähti kokoamaan itseään milloin passageen ja milloin piaffeen. Kun sain ratsastettua kymmenen metriä yhtämittaisesti melkein rauhallista käyntiä, annoin tammalle vihdoin luvan siirtyä ravaamaan. Lähdimme ravissa ratsastamaan isoa kahdeksikkoa, mihin lisäsin mukaan väistöjä milloin ympyrän sisäpuolelle ja milloin ympyrältä ulospäin. Cindy oli mielissään päästessään töihin ja turhaa kiireisyys jäi pian pois tamman keskittyessä tehtäviin. Ravi oli energistä, välillä hieman lyhyttä ja jännittynyttä, mutta pikku hiljaan löysimme askeleeseen pituutta. Cindy oli lyhyessä muodossa ja pyrinkin sitä ratsastamaan hieman pidempään muotoon. Tamma oli kuitenkin erittäin herkkä eikä ymmärtänyt jalastani lähtevää pyyntöä siirtyä ohjastuntuman mukana pidemmälle kaulalle, vaan nopeuttaa vauhtia. Monta pientä puolipidätettä ja uusi yritys, mutta nyt minimaalisen pienillä avuilla. Tällä kertaa Cindy antoi hieman kaulastaan periksi ja tämä oli minulle riittävä, reaktio edes oikeaan suuntaan.

Lähdimme työskentelmään seuraavaksi laukassa jatkaen kahdeksikon parissa. Tein aluksi laukanvaihdot risteyskohdassa käynnin kautta ja kun hallinta olisi riittävä oli tarkoitus tehdä vaihdot myös lennossa. Ensimmäiset laukannostot olivat lennokkaita ja Cindy heitti jopa pientä pukinpoikasta, mitä se ei kyllä kovin usein tee ellei ratsastaja heilu selässä kuin heinämies. Samoin kuin ravi, myös laukka oli aluksi turhan lyhyttä ja jännittynyttä, tämä kuului myös hampaiden narskutteluna ja yleisesti ottaen levottomana suuna. Ratsastin muutaman ympyrän ennen vaihtojen pariin siirtymistä, jotta sain Cindya rentoutumaan. Kun tamma antoi niskastaan paremmin periksi, lähdimme kohti ensimmäistä vaihtoa. Saimme ensimmäisellä kerralla mukaan jopa käyntiaskeleita, jotka olivat kohtuu rauhallisia. En viitsinyt tehdä toistoja käynnin kautta montaa, sillä koska jo kaksi ensimmäistä onnistuivat hyvin ja Cindy käveli niin se oli varsin riittävästi tältä päivältä. Laukanvaihdot lennossa sen sijaan vaativat enemmän työstämistä. Useamman kierroksen verran heitimme laukanvaihdot erittäin lennokkaalla loimalla, jonka jälkeen Cindy häipyi alta kuin nato-ohjus. Jouduin todella keskittymään etten lentänyt kyydistä alas vaan sain ratsun takaisin hallintaan. Muutaman lähdön jälkeen tamma kuitenkin rauhottui ja pystyimme suorittamaan laukanvaihdot oikein. Vaihdot eivät laadultaan olleet parhaasta päästä vaan hieman kiireisiä ja turhan ilmavia, mutta kuitenkin puhtaita ja kontrolli säilyi. Kun saimme vihdoin tehtyä yhden rauhallisen ja hillityn vaihdon, siirsin Cindyn välittömästi ravilla ja siirryin tekemään loppuverryttelyjä.

Koska virtaa Cindyssä oli vielä pienen hevoslauman verran, tein loppuverryttelyssä paljon siirtymisiä ja jopa muutamia piaffepätkiä, jotka näyttivät tänään luonnistuvan tammalta vettä vain meiningillä. Cindy kokosi todella helposti ja jäi suorastaan istumaan takaosansa päälle. Kokoavat tehtävät myös rauhoittivat Cindyä kivasti ja ravin tahti alkoi vihdoin olemaan rauhallinen. Ratsastin vielä muutaman kierroksen peltoa ympäri, jotta tamma sai venyttää kaulaa ja alkutunnista poiketen, nyt se myös venytti. Cindy pärski varsin tyytyväisen oloisena kun siirsin sen käyntiin ja käänsin tamman kohti tallia. Tallille päin pääsimme tällä kertaa jopa kävelemään, vaikkakin tahti oli erittäin reipas ja askelpituus pitkä. Cindy kuitenkin käveli, wuhuu!